keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Miksi ihmiset sortuvat pikavippeihin?

Sen ymmärrän, että joillakin ihmisillä on rahat lopussa, mutta mikähän oikein ajaa ihmisen ottamaan pikalainan? Eikö näiltä pikavipin ottajilta löydy todellakaan kavereita ja sukulaisia, jotka olisivat valmiita lainaamaan hieman rahaa? Etenkin, jos olisi valmis maksamaan lainasta samoja käsittömättömän isoja korkoja kuten joutuu loppupelissä maksamaan pikalainan myöntäneelle yritykselle. Vai onko kyse siitä, että kaverilta lainaaminen on nolompaa ja/tai mielummin maksetaan tuntemattomalle yritykselle älytöntä korkoa, koska olisihan se väärin, että kaveri saisi korkoa.

Onko kyse tyhmyydestä, häveliäisyydestä vai mistä on oikein kyse? Kertokaa minulle.

lauantai 28. helmikuuta 2009

Se on käyttötili eikä käyttelytili

Kuulostaako jonkun mielestä käyttelytili paremmalta kuin käyttötili vai miksi ihmiset käyttävät sitä? Sama homma sanojen viiveellä ja viipeellä kanssa. Saisi joku kielipoliisi lukea toimittajien tuotokset ennen niiden julkaisua;)

torstai 15. tammikuuta 2009

Iltalehti ja "laadukas" journalismi

Iltalehdessä on juttu Verokarhu suosii Suomessa omistusasujaa, jossa Tutkija Tuukka Saarimaa Joensuun yliopistosta kertoo miten suomalainen verotus suosii omistusasujaa ja syrjii vuokra-asumista. Juttu on ihan asiallinen, koska kyseessä on copy-paste STT:ltä. Iltalehden ainoa oma panos juttuun on sen yhteyteen kyhätty kysely. Joku älypää keksinyt valita kysymyksesi "Onko omistusasuminen paras asumismuoto?". 87%:ia oli vastasi Kyllä. Itseäni olisi kiinnostanut tietää, että kannattavatko lukijat omistuasumisen suosimista vai pitäisikö vuokra-asuminen olla verotuksellisesti samalla viivalla.

tiistai 29. heinäkuuta 2008

Ilta-Sanomat ei osaa

STT uutisoi seuraavasti:
Huono sää pienentänee peltokasvien kokonaissatoa
Peltokasvien hehtaarisadot ovat selvästi viime vuotta pienempiä, ennakoi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike.

Viljakasveja on viljelyssä yli 100 000 hehtaaria viime kesää enemmän kesannointivelvoitteen poistumisen johdosta. Tästä huolimatta viljan kokonaissato näyttää jäävän viime vuotta pienemmäksi.

Syynä heikompaan satoon on ennen kaikkea oikullinen sää. Viljojen orastumista heikensi toukokuussa keskimääräistä kylmempi ja kuivempi sää. Kesäkuu jatkui viileänä, mutta kuivuus vaihtui runsaisiin sateisiin. Myös heinäkuun alkuviikkojen sateet heikensivät sato-odotuksia.
jatkuu alla

Tike ennustaa vehnäsadon pienenevän liki kymmenyksen. Myös ruissato jää mahdollisesti lähes kolmanneksen viime vuotta pienemmäksi.

Sen sijaan kauran ja ohran kokonaissadot ovat lisääntyneen viljelyalan johdosta arviolta yhtä suuria kuin viime syksynä.

Rypsin hehtaarisato on poikkeuksellisesti parempi kuin viime vuonna.

Arviot perustuvat paikallisten ProAgrian Maaseutukeskusten omilta alueiltaan heinäkuun puolivälissä antamiin tietoihin.



Ilta-Sanomat keksi jutulle uuden otsikon "Maanviljelijän tilipussi pienenee", muut mediat ovat säilyttäneet STT:n otsikon. Jos viljan hinta olisi pysynyt ennallaan, niin tilipussin pieneminen pitäisi paikkaansa, mutta eikö viljan hinta ole noussut, kun kerran vähän väliä uutisoidaan elintarvikkeiden hintojen noususta. Ilta-Sanomat ei jutussaan tarjoa mitään lisäinfoa viljojen hinnoista, vaan väite esitetään ainoastaan otsikossa.

keskiviikko 13. helmikuuta 2008

"Eiffelin näköalat houkuttivat ennätysyleisön"

Maailman suosituin maamerkki Eiffelin torni keräsi viime vuonna ennätyksellisen suuren kävijämäärän.

Vierailijoita oli lähes seitsemän miljoonaa, mikä oli noin 80 000 enemmän kuin vuonna 2006.
(Iltalehti, 13.2.2008)

Mistä lähtien prosentin suuruinen kasvu on täyttänyt uutisen kriteerit? Jos sadan metrin maailman ennätystä parantaa prosentilla, niin onhan se uutinen, mutta kävijämäärän prosentin suuruinen kasvu, vaikka olisikin uusi ennätys, on harvinaisen köyhä uutinen.

Bidster.com - Tyhmien kusetusta

Bidsterin idea:
Huutokauppa toimii periaatteessa normaalin huutokaupan tavoin, mutta poiketen käytännöstä, jonka mukaan korkeimman tarjouksen jättänyt huutaja voittaa huutokaupan, voittaja on tässä tapauksessa alimman ainoan tarjouksen tekijä.

Ja huutaminenhan maksaa (tekstiviestillä 2 euroa), eli loppujen lopuksi tuotteen saaminen on täysin arpapeliä.

Sisäasianministeriön arpajaisyksikön mukaan kyse on toiminnasta, joka on ristiriidassa Suomen lain kanssa.

- Olemme antaneet näistä käänteisistä huutokaupoista lausuntoja useille ulko- ja kotimaisille toimijoille. Lähes kaikki ovat päättäneet olla aloittamatta toimintaa, sanoo hallitusneuvos Jouni Laiho.

http://www.digitoday.fi/viihde/2007/03/28/Arpajaislaki+ei+pelota+Bidsteri%E4/20077804/66

tiistai 22. tammikuuta 2008

Miljardit ja miljoonat sekaisin

Ihmetyttää miten joillakin voi mennä sekaisin miljardit ja miljoonat. Meneekö samoilla henkilöillä myös tuhannet ja miljoonat sekaisin?




Ensimmäinen tyylikäs MySpace-sivu on löytynyt

MySpace on oiva esimerkki siitä mitä seuraa, kun tavalliselle pulliaiselle annetaan mahdollisuus käyttää taiteellista lahjakkuuttaan.

Tänään vastaan tuli ensimmäinen tyylikäs sivu: http://www.myspace.com/irinansivut. Tosin eihän tämä ole tavalliselta pulliaiselta, mutta ainakin tyylikäs:) Lieköhän sääntöjen vastaista, kun ei ole käytetty mustaa taustavärinä kuten tuolla on tapana;)

keskiviikko 16. tammikuuta 2008

Salasanan näyttäminen salaamattomassa muodossa - Tapaus Saunalahti

Tänään tuli Saunalahden liittymän sopimuspaperit. Olin netissä valinnut mieleiseni salasanan, jota käytän useammassakin paikassa, koska yllättäen en pysty muistamaan kymmeniä eri salasanoja. Saunalahtikin halusi vielä auttaa minua muistamaan salasanani ja oli laittanut sen näkyviin sopimuspaperiin. Onneksi huomasin asian, eikä paperi jäänyt lojumaan kaikkien nähtäville.

Nettipokeri - Pyramidihuijaus?

Nettipokeribisnes perustuu verkostomyynnistä tuttuun pyramidijärjestelmään. Alimpana kuviossa ovat sosiaaliviranomaisen näkemyksessä peliriippuvaiset. Heiltä lypsetään rahat, joilla pokerifirma maksaa huipulla olevien taitavien pelaajien voittopotit.
Ministeriö nettipokerin kimppuun tappiot nollaavalla lailla

Hitler-korttia on käytetty iät ja ajat, mutta nyt keksitty käyttää verkostomarkkinointi-korttia. Verkostomarkkinoinnilla ja pyramidihuijauksilla on ansaitusti huono maine ja nyt joku älypää keksi yhdistää sen nettipokeribisnekseen luodakseen huonon kuvan siitä. Pelaajat häviävät rahansa toisille, hyville ja huonoille pelaajille. Kasino ottaa pienen osuuden joka potista, oli pelaamassa ainoastaan huippuja tai huonoja pelaajia.

Tartuin tuossa perusteluun, mutta jutun aiheenahan oli nettipokerin peluun rajoittaminen. Mielestäni nettipokerin kaltaisia aineettomien palvelun käyttöä pitäisi ympäristön suojelun nimissä suosia. Parempi, että ihmiset tuhlaavat rahansa pokerin pelaamisen kuin enemmän tai vähemmän turhien tavaroiden ostoon, koska jälkimmäinen vaihtoehto kuormittaa luontoa huomattavasti enemmän.

maanantai 14. tammikuuta 2008

Silmälasien mainonta (Instrumentarium, Silmäasema, Cazze)

Kuluttajavirasto vaatii optikkoliikkeitä selventämään markkinointiaan. Kuluttajan pitäisi saada parempi käsitys siitä, paljonko ostos kokonaisuudessaan maksaa.

Ongelma on Kuluttajaviraston lakimiehen Mika Hakamäen mukaan se, että optikkoliikkeiden mainonta ei edistä kuluttajan käsitystä silmälasien hinnasta.

– Alan markkinointi on ollut perinteisesti tyyppiä ”toinen linssi nolla euroa” tai ”kaksi linssiä yhden hinnalla”.

Hakamäki korostaa, että sinänsä tällainen markkinointi on sallittua. Kuluttajalle pitäisi kuitenkin antaa tieto siitä, mitä vähintään joutuu maksamaan, jotta saa mainostetun edun.

– En muista, että juuri mistään mainoksesta olisi löytynyt ”alkaen”-hintaa tai hintahaarukkaa.

Hakamäen mukaan kerrottu hinta ei saisi olla mikään ääripää, vaan sellainen, mitä ihmiset keskimäärin käyttävät.

Taloussanomat (14.1.2008)

Itse ostin lasit viimeksi noin viisi vuotta sitten ongelma oli täysin sama. Mainokset olivat tyyliin yksi linssi kaupan päälle ja muuta vastaavaa kieroilua, että loppuhinta hämärtyisi, mutta kuluttaja lähtisi ostoksille. Hämmästyttää jälleen kerran Kuluttajaviraston hitaus. Lieköhän tilanne paranee kovin nopeasti, kun kommentit ovat tyyliä Edellytämme, että markkinointia muutetaan ja jos sitä ei tehdä, rankimmillaan se on markkinaoikeusasia. Mutta pyrimme välttämään sitä viimeiseen asti. Miksi sitä pitää välttää viimeiseen asti? Kieroilu on jatkunut ainakin kymmenen vuotta, joten tuntuu aika epärealistiselta, että optikkoliikkeiden mainonta saadaan asialliseksi ystävällisillä pyynnöillä.

Onneksi nykyään piilolinssit saa edullisesti tilattua netistä, niin ei ole niin suurta tarvetta silmälaseille nykyään.

keskiviikko 9. tammikuuta 2008

Elisa ei osaa - Reiluus kaukana

Tutkailin puhelinlaskuani, joka lopulta saapui. Nyt vasta huomasin, että viime keväänä yritysliittymäksi vaihtamani liittymä on edelleenkin Elisa Reilu. Jonotin Elisan asiakaspalveluun parikymmentä minuuttia. Aluksi soitin henkilöasiakkaiden 0800-alkuiseen numeroon, mihin soittaminen on ilmaista. Pari minuuttia meni, kun valitsin mihin asiakaspalveluun haluaisin yhdistettävän ja koko ajan tuli jotain mainostusta, että tsekkaa netistä elisa.fi/uudistus. Lopulta, kun pääsin oikeaan kohtaan, niin tuli ilmoitus, että kaikki linjat varattu, soita uudelleen ja puhelu katkesi. Ei tullut normaalia musiikkia. No, sitten jatkoin yritysnumeroon, kun kerta asiahan sitä osittain koski. Siellä tuli musiikkiakin ja jonottelin 15 minuuttia, sitten luovutin. Numero oli 010-alkuinen yritysnumero, joten matkapuhelimella jonotus maksoi varmaankin noin 30 senttiä minuutilta, eli yhteensä noin 5 euroa.

Onneksi liittymän vaihdossa ei tarvitse asioida Elisan asiakaspalvelun kanssa.

Kestotilaus ei kannata - tapaus Image

Taas vanha klassinen tilanne lehtitilauksen kanssa. Tilasin Image-lehden viime vuonna noin 45 eurolla ja siinä samalla minusta tuli kestotilaaja. Tämänkin nettisivuilla hehkutetaan miten kestotilaus tulee halvemmaksi. Tänään sattui Imagen lehtitilauksen mainos vastaan, tuolla samalla hinnalla tilaus vuodeksi. Eipä juuri kiinnostanut, mutta nyt kun postia lueskelin niin sieltähän löytyi 59 euron lasku Imagesta. Peruin tilauksen.

lauantai 5. tammikuuta 2008

Nordea kieroilee

Suomen suurin rahastoyhtiö Nordea kaunistelee vertailuja, joilla se markkinoi rahastojaan. Rahastojen kehitystä verrataan indeksiin, joka ei huomioi osinkoja.

Suomen suurin rahastoyhtiö Nordea kaunistelee järrjestelmällisesti vertailuja, joita käytetään osakerahastojen markkinoinnissa. Samoin toimii pienemmistä rahastoyhtiöistä Glitnir, johon kuuluvat FIM-rahastot.

Tieto ilmenee Helsingin Sanomien selvityksestä, jossa asiaa kysyttiin Suomen kuudelta suurimmalta rahastoyhtiöltä.

Kaunistelu tapahtuu, kun rahaston kehitystä verrataan indeksiin, joka ei huomioi osinkotuottoja. Itse rahastoon osingot kilahtavat, joten vertailu saa rahaston kehityksen näyttämään kohtuuttoman hyvältä indeksiin verrattuna.

Nordea käyttää harhaanjohtavia vertailuindeksejä valtaosassa suomalaisista osake- ja yhdistelmärahastoistaan. Näin on, vaikka pörssit ja indeksienlaatijayritykset ovat jo vuosia tarjonneet vaihtoehtona myös sellaisia indeksejä, jotka huomioivat osinkotuotot.

Nordea huomioi osinkotuoton vain kolmen rahastonsa vertailuindeksissä. Yhteensä rahastoja on 26.

Taloussanomat (5.1.2008)

Valitettavasti en onnistunut löytämään tuota uutista Hesarin nettisivuilta, vaikka se on tänään julkaistu. Ratan edustaja selitti siinä, että he ovat toivoneet ongelman häipyvän itsestään itsesääntelyn kautta. Nordean edustaja vastasi Hesarille, että joskus varmaan tänä vuonna homma laitetaan kuntoon.

Mielestäni tämmöisestä kusetuksesta pitäisi tulla sanktioita eikä valvovan viranomaisen pitäisi todellakaan odotella, että asiat paranevat itsestään.

Nordean kieroilusta on aikaisemminkin uutisoitu. Nordean varakonsernijohtaja Markku Pohjala varoitteli tallettajia islantilaisten pankkien korkotarjouksista. Hänen mukaansa tallettajien kannattaa pohtia, onko korkeita korkoja tarjoava pankki muutaman kuukauden kuluttua edes pystyssä. (HS, 13.12.2007)

Kaupthingin tiedote, 3.1.2008

Talletussuojarahasto on 3.12.2007 tekemällään päätöksellä myöntänyt Kaupthing Bankin Suomen sivuliikkeelle jäsenyyden Suomen talletussuojarahastossa. Jäsenyys tuli voimaan 1.1.2008, kun Kaupthingin Suomen-toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan sivuliikerakenteeseen.

Kaupthing kuuluu lähtökohtaisesti Islannin talletussuojan piiriin. Suomen talletussuojan (25 000) euroa ja Islannin talletussuojan välinen erotus katetaan Suomen talletussuojajärjestelmästä. Siten Kaupthingiin tehdyt talletukset katetaan 25 000 euroon saakka. Lisäksi omassa käytössä olleen asunnon myynnistä saadut varat, jotka käytetään uuden, tallettajan omaan käyttöön tulevan asunnon hankintaan, kuuluvat kuuden (6) kuukauden ajan täyden suojan piiriin suomalaisen talletussuojajärjestelmän periaatteiden mukaisesti.


Myös Glitnirin Suomen pankki on Suomen talletussuojan piirissä. (Glitnirin tiedote, 19.12.2007)

Sääliksi käy Nordean asiakkaita. Käyttötileillä on olematon korko, rahastojen tuotoissa pankki yrittää johtaa kuluttajaa harhaan. Lopuksi pankki yrittää vielä pelotella, että islantilaispankeissa rahat eivät olisi turvassa.

Jos rahastojen tuotot kiinnostavat, niin kannattaa lukea artikkeli Miksi rahastoja ei vertailla reilusti? (HS, 10.6.2007)

torstai 27. joulukuuta 2007

Onko verkostomarkkinoijalla omatuntoa?

Verkostomarkkinointitouhussa on itseäni aina mietittänyt, että minkälainen fiilis tulee, kun saa houkuteltua kaverit ja sukulaiset ostamaan jotain yleensä ala-arvoisia tuotteita ylihintaan? Pahimmassa tapauksessa uhri saadaan mukaan tähän kieroiluun yhdeksi uudeksi portaaksi. Olisi mielenkiintoista kuulla nykyisiltä ja entisiltä verkostomarkkinoijilta miten alalle ryhtyminen on vaikuttanut suhteisiin kavereihin ja sukulaisiin.

Viimeisimmän uutisen mukaan tuo skenaario ei ollutkaan pahin mahdollinen. Hesari uutisoi seuraavasti Herbalife-tuotteista vakavia maksavaurioita (26.12.2007).